Se toimii sittenkin.

Ehei, ei tämä blogi ole kuollut, vaikka sisältöä ei ole viimeaikoina tullutkaan. Kun tietää että tulossa on paremmat laitteet ja välineet, niin ei sitä viitsi oikein läppärin pikkuruudulta tihrustaa ja alitehoisella prosessorilla kuvia värkätä. Mutta nyt! Nyt on laitteistopuoli kunnossa ja tehoa ja suorituskykyä riittää ja näyttö on niin iso että pitää oikein kahdesti kattoa että näkee kokonaan. Tai ainakin siltä tuntuu, kun vertaa läppärin näyttöön. Ja tietokoneessa on jotain RAMmia kovasti ja kaksi i:tä enemmän kuin halvemmassa versiossa, siihen syttyy erinvärisiä valoja ja siihen ei tarvinut edes nettipiuhaa kiinnittää että tiedon valtatiet avautuu. Niin hyvä se on, muuta en siitä osaa kertoa. Niin ja se on PC. Harhauduin MAC-tietokoneiden maailmaan ja omistin sellaisen noin 4 viikkoa, joista kolme kone oli huollossa. Yllättävän helposti kauppojen peruminen onnistui ja nyt olen taas PC-mies. Se ilmeisesti on junttia, ainakin hifistelijöiden mielestä, mutta ainakin kone nyt toimii niinkuin pitää ja jos rikkoutuu, niin hälyytän jonkun enemmän nörtin hätiin. Toisin olisin joutunut toimimaan esteettisesti miellyttävästi muotoillun ja statusarvoani kohottavan MAC-tietonkoneen kanssa, jonka lähin huolto löytyy oulusta.
Ainoa positiivinen kokemukseni MACistä löytyy nuoruudesta jolloin myytiin samannimistä jäätelöä, se maistui colalta ja toimi aina, toisin kuin tämä tietokonekaimansa.
No sitten taas asiaan, eli kuviin. Pakkanen on pitänyt valokuvaajan nyt sisätiloissa ja kuvia on otettu aika harvakseltaan ja nekään eivät ole noudattaneet blogin perinteistä tyyliä, vaan ovat olleet ennalta määriteltyjä ja tyyliltään hillitymin muokattuja. Eli eivät tule julkaistuiksi täällä. Sen sijaan olen nauttinut uuden tietokoneen suorituskyvystä vanhojen kuvien kanssa ja tässä niistä kaksi näytille. 

Ystävällinen graffittitaiteilija oli maalannut opasteen yläkerrassa sijaitsevaan "näyttelytilaansa".

Kunhan tässä ilmat alkaa taas lauhtumaan, niin kyllä sitä taas sitten herää valokuvaajakin talviuniltaan.

Hauskaa mennyttä tai tulevaa joulua!

Joulu on nyt kait jo ohi. Ainakin noin periaatteessa joulu loppuu pari viikkoa aaton jälkeen olevaan loppiaiseen. Joulu taas alkaa jo hyvissä ajoin, jotta kauppiaat saavat aloittettua joulumyynnin ja asiakkaat joulustressin. On se hienoa kun joulun aikaan pääsee ihmisparka rauhoittumaan ja unohtamaan kaiken stressin ja kiireen. Tai siis viimeistään joulupäivänä. Jouluaatto tuntuu olevan oikein kaiken hässäkän ja hulinan huipentuma, kun viimeisiä lahjoja ja ruokia voi käydä vielä rohkeimmat ostamassa, mikäli kauppaan vielä uskaltautuvat. Samaan aikaan on kotona käynnissä uskomattomat ruuanlaittotalkoot. Kinkkua on paistettu edellinen yö ja koko aattopäivä on vietetty erillaisia perinteitä suorittaen ja siinä sivussa sitä ruokaa laittaessa.
Kun koittaa ilta on aika syödä, syödä ja syödä. Siinä täyttyy massu ääriään myöten niin Akselilta kuin Akseliinaltakin. Epäterveellisen ruokamäärän jälkeen otetaan viellä jälkiruuat ja sitten illemmalla vielä huikopalaa. Saunassakin pitäisi  käydä, mutta kukaan ei jaksa ruuansulatukseltaan lähteä sitä lämmittämään. Viimein on saatu lahjat avattua, samariinit juotua ja saunottua. Koko kuukauden tai jopa pitempäänkin valmisteltu juhlapäivä, kestoltaan n. 12-24 tuntia on vietetty. Sitten onkin jo aika mennä nukkumaan. Aamulla sitten herätään ja tuumataan vain, että kylläpäs vain olikin kiva joulu.
Mutta yllätys yllätys! Varsinainen syy joulun viettoon ja siis oikea joulu onkin vasta nyt, 25.12. Sen enenpää uskontoasioihin kantaa ottamatta itse juhlakalu eli Jesse, eli Jeesus onkin syntynyt 25.12. jolloin siis kaiken järjen mukaan olisi se päivä jolloin pitäisi juhlia. Et sinäkään varmasti juhlinut omia synttäreitäsi päivää ennen varsinaista juhlapäivää. Turhapa tuota enää on pohtia, kauppiaat hierovat tyytyväisenä käsiään yhteen ja Coca-Cola-pukki on lahjat jo jakanut.
Tuli vain mieleen, että jotenkin joulu on kehittynyt tässä historian aikana hieman kyseenalaiseen suuntaan.

Mutta sitten taas asiaan! Tämähän on valokuvablogi ja ei siis julkaisua, ilman kuvaa. Tässäpä teille joulukortti, myöhässä viimejoululta, tai etukäteen ensijoululle. :)